eu2006.fi

Finlands six-month Presidency of the Council of the European Union will come to an end on 31 December 2006. Finland is satisfied with the results of its Presidency. Central focus was on enlargement, energy policy, the strengthening of competitiveness, combating climate change, immigration, the Middle East and cooperation between the EU and Russia.

The beginning of the Presidency was marked by the tense situation in Lebanon. As holder of the Presidency, Finland strengthened the EUs role in efforts to reinvigorate the Middle East Peace Process and, in particular, in activities to stabilise the situation in Lebanon. The EU played a central role in the negotiations aimed at bringing the hostilities to an end and, through its commitment, the Union showed leadership in the strengthening of the UN peace-keeping operation.

Two particularly broad-based pieces of legislation were approved during the Finnish Presidency, after years of negotiation. The REACH Regulation is an overhaul of EU chemicals legislation. Its purpose is to improve health and environmental protection standards, and at the same time safeguard the competitiveness of the EUs chemicals industry. The Services Directive constitutes a unique advance in the development of the internal market in services. It will strengthen the Unions competitiveness. Finland also sought a consensus for amending the Working Time Directive but regrettably no agreement could be reached.

The main themes at the Informal Meeting of Heads of State or Government in Lahti in October were energy policy, external relations and innovation policy. The spirit of the meeting was constructive. The Heads of State or Government agreed unanimously that the EU needed a closer partnership with Russia. In the discussion over dinner with the Russian President, Vladimir Putin, the EU spoke with one voice. It was agreed at Lahti that issues relating to energy and climate should feature prominently at summits between the EU and third countries.

During the Finnish Presidency much attention was given to the challenge of curbing climate change. At the UN Climate Change Conference in Nairobi, the Union achieved its objective of advancing negotiations on the climate regime after 2012. Finland actively prepared the ground for the negotiations by raising the matter at summit meeting with third countries and in discussions on the environment in the Permanent Partnership Council. The Declaration on Climate Change was adopted between Asian and European countries and a dialogue was also launched with the United States on climate matters.

On 1 January 2007, Romania and Bulgaria will acceed to the EU. The Commission finalised the comparison of Croatian and Turkish legislation with EU legislation during the Finnish Presidency. Finland endeavoured to ensure Turkeys progress in fulfilling its obligations under the Additional Protocol to the Ankara Agreement. The parties held intensive talks in the autumn but circumstances did not permit a solution to be reached. In December, the Council decided that eight chapters concerning the Protocol to the Ankara Agreement would not be opened, nor any chapters closed until Turkey has met its obligations. Talks on other chapters will continue as normal up to the closing stage.

Finland held bilateral consultations with the Member States on the EU Constitutional Treaty. With this, the process for the reform of the European Union entered a more active phase after a year of silent reflection. The conclusions drawn from the consultations provide a basis for further work. The Finnish Prime Minister, Matti Vanhanen presented his assessment of the outcome at the December meeting of the European Council and Finland will give a more detailed analysis to Germany, as the next Presidency country.

With regard to Community financing, Finland has worked hard to ensure a smooth transition to the new programming period which begins at the start of 2007. During the Finnish Presidency, almost all of the funding programmes (numbering around 40 in total) were approved, which will guarantee an orderly start to the new programming period. One of the programmes on which agreement was reached is the seventh Framework Programme, crucial to the financing of EU innovation policy.

There was a considerable increase in the number of open Council deliberations. Most of the sessions on legislative matters were webcast live or could be viewed via the Internet after the event as recordings. In communications, speed and transparency were twin objectives and the Presidency website provided a comprehensive news service and a broad range of material.

Finland brought negotiations on the establishment of the European Fundamental Rights Agency and the Institute for Gender Equality to a successful conclusion. Vilnius, Lithuania, was settled on as the seat of the Institute for Gender Equality. A number of other major decisions and agreements were reached during the Presidency, including the agreement on charges for overflying Siberia, the new accelerated Schengen timetable and the decision to enlarge ASEM, taken at the ASEM Summit.

Cooperation was enhanced on migration and border control issues, particularly with African and Mediterranean countries. The Union will use the productive experience it gained from this in its eastern and south-eastern regions. Steps were taken to increase the effectiveness of Frontex, the EUs border management agency, in border control operations.

The European Council meeting during the Finnish Presidency is currently underway. The main themes of the meeting are enlargement and more effective decision-making in justice and home affairs.



Further information: Jari Luoto, State Secretary for EU Affairs, tel. +358 9 1602 2180 and Kaisa Männistö, Adviser, EU Affairs, tel. +358 9 1602 2192 or +358 40 550 5385, Government Secretariat for EU Affairs

Memorandum: Finlands Presidency of the EU - results (will be updated after the European Council)

La Prsidence de lUE exerce par la Finlande depuis six mois prend fin le 31 dcembre. La Finlande est satisfaite des rsultats de ce mandat. Les principaux thmes ont t notamment llargissement, la politique nergtique, le renforcement de la comptitivit, la lutte contre le changement climatique, le Moyen-Orient et la coopration entre lUE et la Russie.

Le dbut de cette prsidence a t marqu par la dgradation rapide de la situation au Liban. Comme pays prsident de lUE, la Finlande a renforc le rle de lUnion dans la relance du processus de paix au Moyen-Orient et avant tout dans la stabilisation de la situation au Liban. LUE a jou un rle central dans le processus de ngociations engag pour mettre fin aux hostilits et lUnion a galement manifest son leadership par lengagement pris dans le renforcement dopration de maintien de la paix de lONU.

Pendant la Prsidence finlandaise ont t approuvs deux grands projets lgislatifs qui taient en cours dexamen depuis de nombreuses annes. Le rglement Reach reprsente une refonte totale de la lgislation communautaire sur les produits chimiques. Son objectif est damliorer la protection de la sant et de lenvironnement et dassurer en mme temps la comptitivit de lindustrie chimique de lUE. La directive sur les services marque pour sa part un pas important dans le dveloppement du march intrieur et le renforcement de la comptitivit de lUnion. La Finlande a recherch un consensus sur la rforme de la direction sur le temps de travail, mais ses efforts nont pas abouti.

La runion informelle des chefs dtat et de gouvernement organise Lahti au mois doctobre, qui a t essentiellement consacre la dimension extrieure de la politique nergtique et la politique dinnovation, sest droule dans un climat constructif. Les chefs dtat et de gouvernement ont constat lunanimit que lUE avait besoin dun partenariat plus troit avec la Russie. Lors des discussions au dner avec le prsident Poutine, lUE a parl dune seule voix. A Lahti, il a galement t dcid que les questions nergtiques et climatiques devraient encore occuper une place centrale lors des sommets futurs avec les pays tiers.

Lattnuement du changement climatique a t un thme prgnant de la Prsidence finlandaise. A la confrence internationale de Nairobi sur le climat, lUE a atteint son objectif qui tait de faire avancer les ngociations sur le dveloppement de la convention-cadre de lONU sur les changements climatiques aprs 2012. La Finlande a cr activement des bases en vue de ces ngociations en voquant la question loccasion des sommets organiss avec les pays tiers et la runion du Conseil de partenariat permanent entre lUE et la Russie consacre lenvironnement. Les pays dAsie et de lUE ont approuv une Dclaration sur le climat et un dialogue a t engag avec les Etats-Unis sur les questions climatiques.

LUE slargit le 1er janvier 2007 avec lentre de deux nouveaux membres, la Roumaine et la Bulgarie. La comparaison des lgislations croate et turque avec lacquis communautaire effectue par la Commission a t mene bien pendant la prsidence finlandaise. La Prsidence finlandaise sest efforce dagir en sorte que la Turquie progresse dans lapplication du protocole additionnel de laccord dAnkara. Les parties ont eu dintenses ngociations durant lautomne, mais les conditions dun accord nont finalement pas pu tre runies. Le Conseil a dcid en dcembre que les ngociations des huit chapitres relatifs lunion douanire ne seront pas ouvertes et aucun chapitre ne sera ferm aussi longtemps que la Turquie naura pas rempli ses obligations. A lexception des huit chapitres lis lunion douanire, les ngociations se poursuivront normalement jusqu la phase de fermeture des chapitres.

La Finlande a organis des consultations bilatrales avec les tats membres sur le futur du trait tablissant une constitution pour lEurope. Le processus de rforme de lUnion est ainsi entr dans une phase plus active aprs un an de rpit. Les conclusions tires de ces consultations serviront de base pour la poursuite de cette tche. Au Conseil europen de dcembre, le Premier ministre Matti Vanhanen a dress un bilan des conclusions de ces consultations et la Finlande remettra une analyse plus circonstancie la prochaine prsidence allemande.

La Finlande a redoubl deffort pour assurer la continuit du financement communautaire tandis la nouvelle priode de programmation souvre en 2007. Au cours de la Prsidence finlandaise, la quasi-totalit de la quarantaine de programmes de financement ont t approuvs, ce qui garantit une entre matrise dans la nouvelle priode de programmation. Un accord a t notamment atteint sur le 7e Programme cadre de recherche, lequel constitue un instrument essentiel de financement de la politique d'innovation.

Le nombre de dlibrations publiques du Conseil a t considrablement accru. Il a t possible de suivre en direct ou en diffr, par lInternet, la plupart des sessions consacres la lgislation. En matire de communication, leffort a port sur la rapidit et la transparence, et le site web de la Prsidence a assur la diffusion dinformations et dactualits diversifies.

La Finlande a men bien les ngociations relatives la cration dune Agence des droits fondamentaux de lUnion europenne et a choisi Vilnius, Lituanie, comme sige de lInstitut europen pour lgalit entre les hommes et les femmes. Les autres dcisions importantes de cette prsidence ont t notamment laccord sur les taxes de survol de la Sibrie, lacclration de lagenda Schengen et la dcision prise au sommet Asem douvrir lorganisation de nouveaux membres.

La coopration dans les questions dimmigration et de surveillance des frontires a t notamment intensifie entre avec les pays dAfrique et du bassin mditerranen. Lintention est de tirer galement profit, dans les parties est et sud-est de lUnion, des enseignements positifs de cette coopration. LAgence europenne pour la gestion de la coopration oprationnelle aux frontires extrieures, Frontex, a t dot dune capacit renforce dagir dans les oprations de surveillance des frontires.

Le Conseil europen qui marque la Prsidence finlandaise est actuellement runi. Les grands thmes de ses travaux sont llargissement et le renforcement des mcanismes dcisionnels en matire de justice et affaires intrieures.



Pour plus dinformations : Jari Luoto, secrtaire dtat aux Affaires europennes, tl. + 358 9 1602 2180, et Kaisa Männistö, spcialiste des Affaires europennes, tl. + 358 9 1602 2192 ou + 358 40 550 5385, du secrtariat aux Affaires europennes du gouvernement

Mmorendum des rsultats de la Prsidence finlandaise de l'UE (mise jour aprs le Conseil europen)

Am 31. Dezember endet die halbjährige Ratspräsidentschaft Finnlands. Mit den Ergebnissen seiner Präsidentschaft ist Finnland zufrieden. Zu den zentralen Themen gehörten unter anderem die Erweiterung, die Energiepolitik, die Verbesserung der Wettbewerbsfähigkeit, die Abwehr des Klimawandels, die Migration sowie der Nahe Osten und die Zusammenarbeit der Union mit Russland.

Die ersten Wochen der Präsidentschaft waren von der schnellen Zuspitzung der Lage im Libanon geprägt. Als Ratspräsident stärke Finnland die Rolle der Union bei der Wiederbelebung des Friedensprozesses im Nahen Osten und ganz besonders bei der Stabilisierung der Situation im Libanon. Bei den Anstrengungen zur Beendigung der Feindseligkeiten spielte die EU eine zentrale Rolle, und zugleich bewies die durch ihr eigenes Truppenengagement Führerschaft bei der Ausweitung der UN-Friedenssicherungsoperation.

Während der finnischen Präsidentschaft wurden zwei sehr umfassende und seit vielen Jahren anhängige Gesetzesvorhaben zum Abschluss gebracht. Die Reach-Verordnung stellt eine Gesamtreform des Chemikalienrechts der Union dar. Ihr Zweck ist es, den Schutz der Gesundheit und der Umwelt zu verbessern und zugleich die Wettbewerbsfähigkeit der europäischen Chemieindustrie zu sichern. Die Dienstleistungsrichtlinie wiederum stellt einen bedeuten Schritt voran bei der Entwicklung des Binnenmarkts für Dienstleistungen dar, und sie stärkt die Wettbewerbsfähigkeit der Union. Finnland bemühte sich auch um einen Konsens bei der Reform der Arbeitszeitrichtlinie, aber leider konnte kein Einvernehmen ereicht werden.

Das im Oktober in Lahti veranstaltete informelle Treffen der Staats- und Regierungschefs, das sich vor allem mit der Energie-Außenpolitik und der Innovationspolitik befasste, verlief in konstruktiver Atmosphäre. Die Teilnehmer waren sich einig, dass die Union eine engere Partnerschaft mit Russland benötigt. Bei den Gesprächen, die während eines gemeinsamen Abendessens mit Russlands Präsident Wladimir Putin geführt wurden, trat die EU geschlossen auf. In Lahti wurde außerdem beschlossen, dass die Klimafragen auch in Zukunft bei Gipfeltreffen mit Drittländern eine wichtige Rolle zu spielen haben.

Ein herausragendes Thema während der gesamten finnischen Ratspräsidentschaft war die Verlangsamung des Klimawandels. Die Union erreichte bei der internationalen Klimakonferenz von Nairobi im November ihr Ziel, die Verhandlungen über das Klimavertragswerk für die Jahre nach 2012 zu fördern. Finnland bemühte sich aktiv um Schaffung eines besseren Fundaments für Verhandlungen, indem es bei den Gipfeltreffen mit Drittländern sowie im ständigen Partnerschaftsrat EU-Russland, Umweltangelegenheiten, die Klimafrage zur Sprache brachte. Asien und die EU-Staaten nahmen eine gemeinsame Klimaresolution an, und mit den Vereinigten Staaten begann ein Dialog zu Klimafragen.

Die EU wächst am 1. Januar 2007, wenn Rumänen und Bulgarien der Union beitreten. Ein von der Kommission angestellter Vergleich zwischen dem Unionsrecht und dem nationalen Recht der Türkei und Kroatiens wurde während der finnischen Präsidentschaft zu Ende gebracht. Finnland bemühte sich auch, darauf hinzuwirken, dass die Türkei Fortschritte bei der Erfüllung ihrer Verpflichtungen aus dem Zusatzprotokoll zum Abkommen von Ankara macht. Im Laufe des Herbsts führte Finnland intensive Gespräche mit den Parteien, aber zum Schluss bestanden für die Findung einer Lösung keine Voraussetzungen. Der Rat beschloss im Dezember, dass bei den Beitrittsverhandlungen acht das Zusatzprotokoll zum Abkommen von Ankara berührende Verhandlungskapitel vorerst nicht geöffnet werden und dass kein Kapitel abgeschlossen wird, solange die Türkei nicht ihre Verpflichtungen erfüllt hat. Die Verhandlungen über die anderen geöffneten Kapitel werden normal bis zum Stadium des Abschlusses fortgeführt.

Finnland führte mit den Mitgliedsländern bilaterale Konsultationen über den Verfassungsvertrag der EU. Nach einem Jahr der Stillstands begann im Reformprozess der Union somit ein aktiverer Abschnitt. Die Schlussfolgerungen, die der finnische Ratspräsident aus dem Inhalt der Konsultationen zieht, bilden das Fundament für die weitere Arbeit. Ministerpräsident Matti Vanhanen präsentierte dem Europäischen Rat vom Dezember seine Einschätzung von den Ergebnissen, und für den Gebrauch Deutschlands als folgendem Ratspräsidenten wird Finnland eine detailliertere Analyse ausarbeiten.

Finnland hat vieles getan, damit im neuen, Anfang 2007 beginnenden Programmplanungszeitraum die Kontinuität der Gemeinschaftsfinanzierung gewährleistet ist. Während der finnischen Präsidentschaft wurden fast alle der rund 40 Finanzierungsprogramme genehmigt, so dass für einen kontrollierten Übergang in den neuen Programmplanungszeitraum gesorgt ist. Einigung wurde unter anderem über das 7. Rahmenprogramm für Forschung erreicht, ein zentrales Instrument zur Finanzierung der europäischen Innovationspolitik. Die Zahl der der öffentlichen Debatten des Rats wurde deutlich erhöht. Der größte Teil der gesetzgebungsbezogenen Sitzungen konnten entweder live oder als Aufzeichnungen im Internet verfolgt werden. Bei der Kommunikation bemühte die Ratspräsidentschaft sich um Schnelligkeit und Offenheit, und auf ihrer Website vermittelte sie vielseitiges Nachrichtenmaterial und andere aktuelle Informationen.

Während der finnischen Präsidentschaft wurden die Verhandlungen über die Einrichtungen einer Agentur für Grundrechte und eines Europäischen Instituts für Gleichstellungsfragen erfolgreich zum Abschluss gebracht und als Standort für das Instituts für Gleichstellungsfragen das litauischen Wilna beschlossen. Weitere wichtige Lösungen des zurückliegenden Halbjahres waren eine Übereinkunft über die Abschaffung der Sibirien-Überfluggebühren, die Beschleunigung des Schengen-Zeitplans sowie ein Beschluss des Asien-Europa-Gipfels über eine Erweiterung der Asem.

In Migrations- und Grenzüberwachungsfragen wurde besonders mit Afrika und den Mittelmeeranrainern die Zusammenarbeit vertieft. Die dabei gewonnenen guten Ergebnisse sollen künftig auch für die östlichen und südöstlichen Teile der Union ausgenutzt werden. Die Bereitschaft der Europäischen Grenzschutzagentur Frontex für eine Teilnahme an Grenzschutzoperationen wurde verbessert.

Der Europäische Rat der finnischen Präsidentschaft tagt derzeit in Brüssel. Die Hauptthemen der Gespräche sind die Erweiterung der Union sowie die Verbesserung der Beschlussfassung in den Bereichen Justiz und Inneres.



Weitere Informationen: Jari Luoto, Unterstaatssekretär für EU-Angelegenheiten, , Tel. +358 9 1602 2180 und Kaisa Männistö, EU-Sachverständige, Tel. +358 (0)9 1602 2192 oder +358 (0)40 550 5385, Sekretariat für die finnische EU-Präsidentschaft

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi päättyy 31. joulukuuta. Suomi on tyytyväinen kautensa tuloksiin. Keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa laajentuminen, energiapolitiikka, kilpailukyvyn vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja maahanmuutto sekä Lähi-itä ja EU-Venäjä-yhteistyö.

Kauden alkua väritti nopeasti kiristynyt tilanne Libanonissa. Puheenjohtajamaana Suomi vahvisti unionin roolia Lähi-idän rauhanprosessin elvyttämisessä ja ennen kaikkea Libanonin tilanteen vakauttamisessa. EU:n rooli vihollisuuksien lopettamiseen tähdänneessä neuvottelussa oli keskeinen, ja unioni osoitti omalla sitoutumisellaan johtajuutta YK:n rauhanturvaoperaation vahvistamisessa.

Suomen kauden aikana hyväksyttiin kaksi hyvin laaja-alaista ja monta vuotta neuvoteltua lainsäädäntöhanketta. Reach-asetus uudistaa EU:n kemikaalilainsäädännön kokonaisuudessaan. Sen tarkoituksena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua ja turvata samalla EU:n kemianteollisuuden kilpailukyky. Palveludirektiivi on puolestaan merkittävä askel palvelujen sisämarkkinoiden kehittämisessä, ja se vahvistaa unionin kilpailukykyä. Suomi pyrki yhteisymmärrykseen myös työaikadirektiivin uudistamisessa, mutta sopuun ei valitettavasti päästy.

Lahdessa lokakuussa järjestetty epävirallinen päämiestapaaminen, jonka pääaiheita olivat energiapolitiikan ulkosuhteet ja innovaatiopolitiikka, sujui hyvässä hengessä. Päämiehet olivat yksimielisiä siitä, että EU tarvitsee tiiviimpää kumppanuutta Venäjän kanssa. Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa käydyissä illalliskeskusteluissa EU esiintyi yhtenäisesti. Lahdessa päätettiin myös, että energia- ja ilmastokysymykset on jatkossakin pidettävä keskeisesti esillä huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen oli kauden aikana vahvasti esillä. Unioni saavutti Nairobin kansainvälisessä ilmastokokouksessa tavoitteensa edistää neuvotteluja ilmastosopimusjärjestelmän kehittämisestä vuoden 2012 jälkeen. Suomi loi aktiivisesti pohjaa neuvotteluille nostamalla asian esiin huippukokouksissa kolmansien maiden kanssa sekä EU:n ja Venäjän ympäristöalan pysyvässä kumppanuusneuvostossa. Aasian ja EU-maiden välillä hyväksyttiin ilmastojulistus, ja Yhdysvaltojen kanssa käynnistettiin ilmastoa koskeva vuoropuhelu.

EU laajenee 1. tammikuuta 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyvät unionin jäseniksi. Euroopan komission tekemä EU:n lainsäädännön sekä Turkin ja Kroatian kansallisen lainsäädännön vertailu vietiin Suomen kaudella päätökseen. Suomi pyrki myös vaikuttamaan siihen, että Turkki etenee Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan velvoitteiden täyttämisessä. Osapuolten kanssa neuvoteltiin syksyn aikana tiiviisti, mutta edellytyksiä ratkaisulle ei lopulta ollut. Neuvosto päätti joulukuussa, että neuvotteluja kahdeksassa Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjaan liittyvässä neuvotteluluvussa ei avata eikä yhtään lukua suljeta, ennen kuin Turkki on täyttänyt velvoitteensa. Muiden lukujen osalta neuvotteluissa edetään normaalisti sulkemisvaiheeseen saakka.

Suomi kävi jäsenmaiden kanssa kahdenväliset konsultaatiot EU:n perustuslakisopimuksesta. Unionin uudistamisprosessi siirtyi näin aktiivisempaan vaiheeseen vuoden hiljaiselon jälkeen. Konsultaatioista tehdyt johtopäätökset muodostavat pohjan jatkotyölle. Pääministeri Matti Vanhanen antoi arvionsa tuloksista joulukuun Eurooppa-neuvostossa, ja Suomi toimittaa tarkemman analyysin tulevalle puheenjohtajamaalle Saksalle.

Suomi on tehnyt paljon töitä varmistaakseen yhteisörahoituksen jatkuvuuden siirryttäessä uudelle ohjelmakaudelle vuoden 2007 alussa. Puheenjohtajakaudella on saatu hyväksyttyä lähes kaikki noin 40:stä rahoitusohjelmasta, mikä takaa hallitun siirtymisen uuteen rahoituskauteen. Sopu saavutettiin muun muassa tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, joka on keskeinen instrumentti EU:n innovaatiopolitiikan rahoittamisessa.

Neuvoston avointen keskustelujen määrää lisättiin selvästi. Suurinta osaa lainsäädäntöön liittyvistä istunnoista oli mahdollista seurata suorina lähetyksinä tai tallenteina internetissä. Viestinnässä pyrittiin nopeuteen ja avoimuuteen, ja puheenjohtajan verkkopalvelussa välitettiin monipuolista uutis- ja ajankohtaismateriaalia.

Suomi sai päätökseen neuvottelut unionin perusoikeusviraston ja tasa-arvoinstituutin perustamisesta sekä tasa-arvoinstituutin sijoittamisesta Liettuan Vilnaan. Muita kauden aikana tehtyjä tärkeitä ratkaisuja olivat muun muassa Siperian ylilentomaksuja koskeva sopimus, Schengen-aikataulun nopeuttaminen sekä Asem-huippukokouksen päätös Asemin laajentamisesta.

Maahanmuutto- ja rajavalvonta-asioissa tiivistettiin yhteistyötä erityisesti Afrikan ja Välimeren maiden kanssa. Siitä saatuja hyviä kokemuksia aiotaan hyödyntää myös unionin itä- ja kaakkoisalueilla. Ulkorajavirasto Frontexin kykyä toimia rajavalvontaoperaatioissa on vahvistettu.

Puheenjohtajakauden Eurooppa-neuvosto on parhaillaan koolla. Kokouksen pääteemoja ovat laajentuminen sekä oikeus- ja sisäasioiden päätöksenteon tehostaminen.



Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, p. (09) 1602 2180 ja EU-asiantuntija Kaisa Männistö, p. (09) 1602 2192 tai 040 550 5385, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Muistio puheenjohtajakauden tuloksista (päivitetään Eurooppa-neuvoston jälkeen)

Finlands ett halvt år långa ordförandeskap avslutas den 31 december. Finland är tillfreds med de resultat som nåddes under perioden. Centrala teman har bl.a. varit utvidgningen, energipolitiken, stärkandet av konkurrenskraften, bekämpandet av klimatförändringen, invandring samt Mellanöstern och samarbetet mellan EU och Ryssland.

Början av ordförandeskapet präglades av den snabbt förvärrade situationen i Libanon. Som ordförandeland stärkte Finland unionens roll när det gällde att ge ny fart åt fredsprocessen i Mellanöstern och framför allt att stabilisera av situationen i Libanon. EU hade en central roll i förhandlingarna som syftade till att få ett slut på fientligheterna, och unionen visade med sitt eget engagemang prov på ledarskap när det gällde att stärka FN:s fredsbevarande insatser.

Under Finlands period godkändes två mycket omfattande lagstiftningsprojekt som man förhandlat om i flera år. Reach-förordningen förnyar EU:s kemikalielagstiftning i dess helhet. Förordningens syfte är att förbättra hälso- och miljöskyddet och samtidigt säkra konkurrenskraften för EU:s kemiska industri. Tjänstedirektivet är å sin sida ett viktigt steg när det gäller att utveckla den inre marknaden för tjänster, och den stärker unionens konkurrenskraft. Finland strävade efter samförstånd också i fråga om revideringen av arbetstidsdirektivet, men tyvärr nåddes inget samförstånd i frågan.

Det inofficiella mötet för stats- och regeringschefer i oktober i Lahtis, vars huvudteman var EU:s externa energipolitik och innovationspolitiken, förlöpte i god anda. Stats- och regeringscheferna var eniga om att EU behöver ett närmare partnerskap med Ryssland. Under de middagssamtal som fördes med Rysslands president Vladimir Putin uppträdde EU enat. I Lahtis beslutade man också att energi- och klimatfrågor centralt skall tas upp vid toppmöten med tredjeländer även i fortsättningen.

Ett centralt tema under ordförandeskapet var hur klimatförändringen skall fås att stanna av. Vid det internationella klimatmötet i Nairobi nådde unionen sitt mål att främja diskussionerna om utvecklandet av ett klimatkonventionssystem efter år 2012. Genom att ta upp frågan vid toppmötet med tredjeländerna samt inom ramen för EU:s och Rysslands ständiga partnerskap för miljöfrågor bidrog Finland aktivt till att skapa en grund för förhandlingarna. En klimatdeklaration mellan Asien och EU-länderna antogs och en dialog om klimatet inleddes med Förenta staterna.

EU utvidgas den 1 januari 2007 då Rumänien och Bulgarien ansluter sig till unionen. Europeiska kommissionens jämförelse av EU:s lagstiftning med Turkiets och Kroatiens nationella lagstiftning slutfördes under Finlands ordförandeskap. Finland försökte också påverka Turkiet gör framsteg i arbetet med att uppfylla sina åtaganden i enlighet med tilläggsprotokollet till Ankaraavtalet. Intensiva förhandlingar fördes med parterna under hösten, men till slut fanns det inga förutsättningar för att nå en lösning. När det gäller tilläggsprotokollet till Ankaraavtalet beslutade rådet i december att man inte öppnar förhandlingarna om åtta förhandlingskapitel och inte avslutar ett enda förhandlingskapitel förrän Turkiet har uppfyllt sina åtaganden. I fråga om de övriga förhandlingskapitlen framskrider förhandlingarna normalt ända tills kapitlet avslutas.

Finland höll bilaterala konsultationer med medlemsländerna om EU:s konstitutionella fördrag. Efter ett lugnt år gick unionens förnyelseprocess således in i ett aktivare skede. Slutsatserna från konsultationerna utgör grunden för det fortsatta arbetet. Statsminister Matti Vanhanen redogjorde för sin bedömning av resultaten vid Europeiska rådet i december, och Finland kommer att lämna en detaljerad analys till det kommande ordförandelandet Tyskland.

Finland har arbetat hårt för att säkra en fortsatt gemenskapsfinansiering när en ny programperiod inleds vid ingången av år 2007. Under ordförandeskapet har så gott som alla cirka 40 finansieringsprogram godkänts, vilket garanterar en kontrollerad övergång till en ny finansieringsperiod. Samförstånd nåddes bl.a. om det sjunde ramprogrammet för forskning, som är ett centralt instrument vid finansieringen av EU:s innovationspolitik.

Antalet offentliga rådsöverläggningar utökades betydligt. Största delen av de överläggningar som hänför sig till lagstiftningen kunde följas i direktsändning eller i efterhand via Internet. Inom kommunikationen strävade man efter snabbhet och öppenhet, och via ordförandeskapets webbtjänst förmedlades nyheter och aktuellt material på ett mångsidigt sätt.

Finland slutförde förhandlingarna om att inrätta unionens byrå för grundläggande rättigheter och Europeiska jämställdhetsinstitutet samt att placera jämställdhetsinstitutet i Vilnius i Litauen. Till ordförandeskapets övriga viktiga beslut räknas också bl.a. avtalet om överflygningarna över Sibirien, försnabbandet av Schengen-tidtabellen samt beslutet vid Asem-toppmötet att utvidga Asem-samarbetet.

När det gäller invandrings- och gränskontrollfrågor intensifierades samarbetet särskilt med Afrika och Medelhavsländerna. Man har för avsikt att utnyttja de goda erfarenheterna härifrån även inom unionens östra och sydöstra områden. Den kapacitet som Europeiska byrån för förvaltningen av det operativa samarbetet vid Europeiska unionens medlemsstaters yttre gränser, Frontex, har att delta i gränskontrollinsatser har stärkts.

Europeiska rådet sammanträder som bäst under Finlands ordförandeskap. Mötets huvudteman är utvidgningen samt effektiviseringen av beslutsfattandet i rättsliga och inrikes frågor.



Ytterligare information: statssekreteraren för EU-ärenden Jari Luoto, tfn (09) 1602 2180, och sakkunniga i EU-ärenden Kaisa Männistö, tfn (09) 1602 2192 eller 040 550 5385, statsrådets EU-sekretariat



Promemoria om resultaten från ordförandeskapet (uppdateras efter Europeiska rådets möte)