eu2006.fi

Finland's six-month Presidency of the Council of the European Union is due to start on Saturday, 1 July. During the Presidency, Finland will chair over 3,000 Council meetings in Brussels and around 130 in Finland. The most important meetings are the informal meeting of Heads of State or Government in Lahti on 20 October, the December European Council in Brussels, and the EU-Asian ASEM summit in Helsinki in September.

During its Presidency, Finland wants to address the Union's core problem: its diminished legitimacy in the eyes of its citizens. In Finland's view, the best way of demonstrating the need for the EU is through effective legislative work and efficient management of the Union's other business.

Accordingly, Finland will focus on transparency and effectiveness in the way the Union functions. Greater transparency will be achieved above all through open sessions of the Council, which citizens will be able to follow via the Internet. Another of Finland's objectives is to improve the quality of the Union's legislative work. This means paying attention to the effects of legislation and improving its clarity.

There are four priority areas for Finland's Presidency: the future of the EU, competitiveness, external relations, and justice and home affairs. The future of the EU encompasses the fate of the Constitutional Treaty and enlargement.

Finland will bring the passive period of reflection on the Constitutional Treaty to a close and start active discussions on the future of the Treaty with the Member States and EU Institutions. At the same time, improvements will be made to the way the Union functions, where the existing Treaties allow for this.

Enlargement will be discussed in December, with a view to reaching a new consensus. With regard to individual countries, the main issues are the accession timetable for Bulgaria and Romania, membership negotiations with Turkey and Croatia, and the overall situation in the Western Balkans.

Improving the EU's competitiveness comes high on Finland's agenda. Particular attention will be given to innovation and energy policies. During its Presidency, Finland intends to focus on initiatives that promote effective use of innovation. With regard to energy policy, Finland is particular keen to discuss how external relations can assist in achieving common energy objectives.

The aim with regard to external relations is to strengthen the EU's international role and reinforce the consistency of its actions. Particular emphasis will be placed on relations with Russia and, in connection with them, the Northern Dimension. The goal is for Russia to commit itself to increasingly close cooperation with the EU. Other priorities in external relations include Transatlantic relations and Asia.

In relation to justice and home affairs, Finland will explore ways of reinforcing decision-making on criminal law and police cooperation. The primary objective here is a Union that lives up to its citizens' expectations in combating international crime, human trafficking and terrorism.



Further information: Helena Tuuri, Special Adviser on EU Affairs, Prime Minister's Office, tel. +358 9 1602 2055

(Traduction non officielle)

La Présidence finlandaise de l'Union européenne, d'une durée de six mois, commencera le samedi 1er juillet. Pendant cette période, la Finlande présidera les réunions du Conseil européen, dont plus de 3000 se tiendront à Bruxelles et environ 130 sur son sol. Il convient de citer trois réunions d'envergure, celle des chefs d'État et de gouvernement, à caractère informelle, qui aura lieu à Lahti le 20 octobre, celle du Conseil européen à Bruxelles, en décembre, et le Sommet Asem (Asie-Europe), attendu à Helsinki au mois de septembre.

Pendant sa Présidence, la Finlande se fixera comme première mission de s'attaquer au problème crucial de l'Union, à savoir, celui de son déficit de légitimité auprès de ses citoyens. Pour la Finlande, ce n'est qu'en s'investissant pleinement dans le travail législatif et en s'acquittant avec efficacité des autres tâches qui lui incombent que l'on pourrait démontrer le bien-fondé de l'existence de l'Union.

C'est pourquoi la Finlande mettra tout d'abord l'accent sur une action transparente et efficace. Cette transparence accrue caractérisant les activités de l'Union se concrétisera en forme d'ouverture des sessions plénières pour le public grâce à l'internet. La Finlande s'efforcera d'améliorer également la qualité des actions menées en matière de législation. Cela impliquera des analyses portant sur les répercussions des décrets ainsi que l'exigence d'une plus grande clarté.

La mission finlandaise sera axée sur quatre centres de gravité pendant sa Présidence : le futur de l'Union, sa compétitivité, les relations extérieures ainsi que la justice et les affaires internes de l'Union. Le futur de l'Union englobera le destin du projet de Constitution et l'élargissement.

La Finlande mettra fin aux délibérations passives portant sur le projet de Constitution et engagera, cependant, des débats actifs au sujet du futur de ce dernier en concertation avec les États membres et les organes de l'UE. Parallèlement, des démarches seront menées en vue de fomenter les activités de l'Union là où le permettront les traités actuellement en vigueur.

L'élargissement fera l'objet d'un débat au mois de décembre. L'objectif sera de parvenir à une nouvelle entente consensuelle en matière d'élargissement. Pendant la Présidence finlandaise, l'agenda intégrera les délais pour l'adhésion de la Bulgarie et de la Roumanie, les négociations relatives à l'adhésion menées avec la Turquie et la Croatie ainsi que toute la situation dans les Balkans de l'ouest.

Les initiatives finlandaises viseront tout particulièrement la fomentation de la compétitivité de l'Union. La politique en matière d'innovation et d'énergie, en particulier, sera promue. La Finlande mènera des initiatives pendant sa Présidence en vue de mettre en œuvre des innovations de manière efficace. Dans le domaine de la politique énergétique, elle s'efforcera d'engager un débat portant sur les moyens de profiter des relations extérieures pour la réussite des buts communs en matière d'énergie.

Pour les relations extérieures, la Finlande préconisera la consolidation du rôle international de l'Union européenne et le renforcement des actions cohérentes. Un axe particulier portera sur les relations avec la Russie et, parallèlement à cela, la dimension septentrionale. Des efforts seront déployés pour que la Russie s'engage de plus en plus étroitement vis-à-vis de la coopération européenne. Les autres axes des relations extérieures seront les relations transatlantiques et asiatiques.

Dans le domaine de la justice et des affaires internes de l'Union, la Finlande s'efforcera d'élucider les possibilités de rendre plus efficace le processus du pouvoir décisionnel dans le cadre de la coopération judiciaire et policière. Cela permettra de répondre aux attentes des citoyens en matière d'actions menées par l'Union en vue de la prévention de la criminalité internationale, du commerce d'êtres humains et du terrorisme.



Pour plus d'informations, veuillez contacter Mme Helena Tuuri, conseillère des Affaires européennes auprès du Premier ministre, Secrétariat général du gouvernement, tél. + 358 09 1602 2055.

(Inoffizielle Übersetzung)

Die sechsmonatige finnische EU-Ratspräsidentschaft beginnt am Samstag, den 1. Juli. Während seiner EU-Präsidentschaft übernimmt Finnland bei den über 3000 Sitzungen in Brüssel und etwa 130 Sitzungen in Finnland den Vorsitz im Rat der Europäischen Union. Zu den größten Sitzungen gehören das inoffizielle Treffen der Staats- und Regierungschefs in Lahti am 20. Oktober, das Treffen des Europäischen Rates im Dezember in Brüssel und der im September in Helsinki stattfindende ASEM-Gipfel der Länder Asiens und Europas.

Während seiner EU-Ratspräsidentschaft will Finnland das Kernproblem der Union aufgreifen; die nachgelassene Akzeptanz der EU in den Augen der Bürger. Finnland sieht als Schlüssel zu mehr Akzeptanz eine effiziente Legislativarbeit und auch in sonstigen Bereichen eine effiziente Arbeitsweise.

Aus diesem Grund setzt Finnland eine offene und effiziente Arbeitsweise als Schwerpunkt seiner EU-Ratspräsidentschaft. Durch die Übertragung der Sitzungen des Europäischen Rates im Internet werden die Bemühungen um mehr Transparenz besonders deutlich. Ebenso gehört die qualitative Verbesserung der Legislativarbeit in der EU zu den Zielen Finnlands. Es soll geklärt werden, welche Wirkung einzelne Bestimmungen haben und gleichzeitig soll die Klarheit verbessert werden.

Finnland setzt vier Schwerpunkte für seine EU-Ratspräsidentschaft: Die Zukunft der Union, Wettbewerbsfähigkeit, Außenbeziehungen und Justiz- und innere Angelegenheiten. Dabei werden auch Themen wie der Vertrag über die Verfassung und die Erweiterung berücksichtigt.

Finnland beendet die passive Phase des Überlegens und beginnt, aktiv mit den Mitgliedstaaten und Organen über die Zukunft des Vertrags zu diskutieren. Parallel dazu wird die Arbeitsweise der Union in solchen Punkten, wo dies im Rahmen der bestehenden Verträge schon möglich ist, gezielt gefördert.

Über die Erweiterung wird im Dezember diskutiert. Als Ziel gilt, im Einvernehmen über die Erweiterung zu entscheiden. Im Hinblick auf einzelne Länder sind solche zentralen Punkte wie der Eintrittstermin Bulgariens und Rumäniens, die Verhandlungen über die Mitgliedschaft der Türkei und Kroatiens, und die gesamte Situation auf dem westlichen Balkan, relevant.

Die Verbesserung der Wettbewerbsfähigkeit der Union steht ganz oben auf der finnischen Aufgabenliste. Der Schwerpunkt wird besonders auf die Förderung der Innovations- und Energiepolitik gesetzt. Finnland will während seiner EU-Präsidentschaftsperiode Initiativen unterstützen, die den effizienten Einsatz von Innovationen fördern. Im Hinblick auf Energiepolitik will Finnland besonders darüber diskutieren, wie Außenbeziehungen bei der Erreichung gemeinsamer Energieziele von Nutzen sein können.

Bei den außenpolitischen Beziehungen gilt als Ziel, die internationale Rolle der EU zu verfestigen und eine konsequente Arbeitsweise zu fördern und zu stärken. Einen besonderen Stellenwert haben die Beziehungen zu Russland und diesbezüglich auch die nordische Dimension. Als Ziel gilt, Russland enger bei der gemeinsamen europäischen Zusammenarbeit einzubinden. Andere wichtige außenpolitische Themen sind die translantischen Beziehungen und Asien.

Bei Justiz- und inneren Angelegenheiten soll erörtert werden, welche Möglichkeiten es für mehr Effizienz bei der Beschlussfassung in polizeilicher und justizieller Zusammenarbeit gibt. Dadurch will die EU den Erwartungen der Bürger hinsichtlich der Maßnahmen gegen internationale Kriminalität, Menschenhandel und Abwehr von Terrorismus gerecht werden.



Für weitere Informationen: EU-Beraterin Helena Tuuri, Staatskanzlei, Tel. +358-9-1602 2055

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajakausi alkaa lauantaina 1. heinäkuuta. Kauden aikana Suomi johtaa puhetta EU:n neuvoston kokouksissa, joita pidetään Brysselissä yli 3000 ja Suomessa noin 130. Kokouksista suurimpia ovat Lahden epävirallinen päämiestapaaminen 20. lokakuuta, joulukuun Eurooppa-neuvosto Brysselissä sekä Helsingissä syyskuussa pidettävä Aasian ja Euroopan maiden Asem-huippukokous.

Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä. Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan. Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta. Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen. Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen.

Suomella on neljä painopistealuetta puheenjohtajakaudellaan: unionin tulevaisuus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä oikeus- ja sisäasiat. Näistä unionin tulevaisuus sisältää sekä perustuslakisopimuksen kohtalon että laajentumisen.

Suomi lopettaa perustuslakisopimuksen passiivisen tuumaustauon ja aloittaa aktiiviset keskustelut sopimuksen tulevaisuudesta jäsenvaltioiden ja toimielinten kanssa. Samanaikaisesti tämän työn kanssa edistetään unionin toimintaa niissä asioissa, joissa se on mahdollista jo nykysopimusten mukaan.

Laajentumisesta käydään joulukuussa keskustelu. Tavoitteena on uusi yhteisymmärrys laajentumisesta. Yksittäisten maiden osalta keskeisiä asioita puheenjohtajakaudella ovat niin Bulgarian ja Romanian liittymisaikataulut, Turkin ja Kroatian jäsenyysneuvottelut kuin koko Länsi-Balkanin tilanne.

Unionin kilpailukyvyn parantaminen on Suomen tehtävälistan kärkiasioita. Tässä painottuvat erityisesti innovaatio- ja energiapolitiikan edistäminen. Suomi aikoo nostaa kautensa aikana esille aloitteita, joilla edistetään innovaatioiden tehokasta käyttöön ottoa. Energiapolitiikan osalta Suomi haluaa erityisesti keskustella siitä, miten ulkosuhteita hyödynnetään yhteisten energiatavoitteiden saavuttamisessa.

Ulkosuhdeasioissa tavoitteena on lujittaa EU:n kansainvälistä roolia ja vahvistaa toiminnan johdonmukaisuutta. Erityistä painoa saavat suhteet Venäjään ja tähän liittyen pohjoinen ulottuvuus. Tavoitteena on saada Venäjä sitoutumaan yhä tiiviimmin eurooppalaiseen yhteistyöhön. Muita painopisteitä ulkosuhdeasioissa ovat transatlanttiset suhteet sekä Aasia.

Oikeus- ja sisäasioissa Suomi pyrkii selvittämään, mitä mahdollisuuksia on tehostaa päätöksentekojärjestelmää oikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Tällä halutaan etenkin vastata kansalaisten odotuksiin unionin toimista kansainvälisen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa.



Lisätietoja: EU-asioiden neuvonantaja Helena Tuuri, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2055

Finlands ett halvt år långa EU-ordförandeskap inleds lördagen den 1 juli. Under detta halvår är Finland ordförande för ministerrådets drygt 3 000 möten i Bryssel och cirka 130 möten i Finland. Till de största mötena hör det inofficiella mötet för stats- och regeringschefer som hålls i Lahtis den 20 oktober, Europeiska rådet i Bryssel i december samt Asem-toppmötet mellan länderna i Asien och Europa i Helsingfors i september.

Finland vill under sitt ordförandeskap ingripa i unionens kärnproblem, dvs. att unionens legitimitet i medborgarnas ögon har minskat. Finland anser att det bästa sättet att visa att unionen behövs är att göra ett effektivt lagstiftningsarbete och att även sköta unionens övriga uppgifter effektivt.

Därför är ett öppet och effektivt tillvägagångssätt ett särskilt prioritetsområde för Finland. Den ökade öppenheten i unionens verksamhet märks i synnerhet på att medborgarna numera kan följa rådets sessioner via Internet. Ett av Finlands mål är också att göra unionens lagstiftning bättre. Här ingår både konsekvensbedömning och större tydlighet när det gäller EU:s regelverk.

Finland har fyra prioritetsområden för sitt ordförandeskap: unionens framtid, konkurrenskraft, yttre förbindelser samt rättsliga och inrikes frågor. Av dessa inbegriper unionens framtid både det konstitutionella fördragets framtid och utvidgningen.

Finland kommer att avsluta den passiva period av eftertanke i fråga om det konstitutionella fördraget och inleda aktiva diskussioner med medlemsstaterna och institutionerna om fördragets framtid. Samtidigt med detta arbete främjar man unionens åtgärder i de frågor där det enligt unionens gällande fördrag är möjligt.

I december diskuterar man utvidgningen. Målet är att nå ett nytt samförstånd om den. När det gäller enskilda länder är tidtabellen för Bulgariens och Rumäniens anslutning, Turkiets och Kroatiens medlemskapsförhandlingar och hela situationen på västra Balkan centrala frågor under ordförandeskapet.

En av de viktigaste uppgifterna under Finlands ordförandeskap är att förbättra unionens konkurrenskraft. Man kommer särskilt att prioritera innovations- och energipolitiken. Finland har under sitt ordförandeskap för avsikt att lyfta fram initiativ som främjar ett effektivt ibruktagande av innovationer. I fråga om energipolitiken vill Finland särskilt diskutera hur man kan utnyttja de yttre förbindelserna för att nå gemensamma energimål.

När det gäller de yttre förbindelserna är målet att stärka EU:s internationella roll och förbättra konsekvensen inom verksamheten. Särskild vikt läggs vid relationerna till Ryssland och den nordliga dimensionen i anknytning till detta. Målet är att engagera Ryssland allt mera i det europeiska samarbetet. Andra prioritetsområden i fråga om de yttre förbindelserna är de transatlantiska förbindelserna och Asien.

I fråga om rättsliga och inrikes frågor har Finland för avsikt att utreda vilka möjligheter det finns att effektivisera beslutsfattandet inom det juridiska och polisiära samarbetet. Med detta vill man framför allt leva upp till medborgarnas förväntningar på åtgärder från unionen när det gäller kampen mot internationell brottslighet, människohandel och terrorism.



Ytterligare information: rådgivaren i EU-frågor Helena Tuuri, statsrådets kansli, tfn (09) 1602 2055